OSTAMME
KÄTEISELLÄ
MUUTTO-
JA KUOLINPESIEN
IRTAIMISTOJA
ANTIIKKI-
JA TYYLIHUONEKALUJA, TAULUJA, VEISTOKSIA,
KRISTALLIKRUUNUJA, DESIGN- YM. VALAISIMIA,
HOPEAA, KULTA-, DESIGN- YM. KORUJA, KELLOJA,
ANTIIKKI-, TAIDE-, DESIGN-, KERÄILY- YM. KIRJOJA,
TAIDELASIA, KERAMIIKKAA, DESIGN- YM. KALUSTEITA
NOPEA
JA LUOTETTAVA PALVELU
ILMAINEN
ARVIOINTI - KÄTEISMAKSU
BARONET
Puh. 0500 60 70 40 / Kauko Korpela
E-mail: ostopalvelu(at)gmail.com
|
|
Kuolinpesä-tietoa
Kuolinpesän osakkaita ovat
kuolleen henkilön
perilliset, leski ositukseen asti sekä yleistestamentin saajat.
Tietyn
omaisuuden testamentilla perivä henkilö ei ole osakas.
Kuolinpesän omaisuus muodostuu vainajan jälkeen jättämästä omaisuudesta, varoista ja veloista.
Puhekielessä kuolinpesää saatetaan kutsua perikunnaksi.
Kuka tarkastaa vainajan/kuolinpesän veroilmoituksen?
Vainajan kuolinvuoden esitäytetyn veroilmoituksen tiedot voi tarkistaa ja ilmoituksen tarvittaessa palauttaa ja allekirjoittaa
joku pesän osakkaista
muu henkilö, jonka hallussa pesä on
pesän asioista vastaava asianhoitaja, jos hänet on siihen valtuutettu.
Esitäytettyä veroilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse palauttaa jos sen tiedot ovat oikein.
Tietoa esitäytetystä veroilmoituksesta: www.vero.fi/veroilmoitus
Kuolinpesän pankkiyhteys- ja osoitetietojen muuttaminen
Kuolinpesän tietojen muuttaminen täytyy tehdä kirjallisesti verotoimistoon.
Jos muutoksen ilmoittaja ei ole valtuutettu asianhoitaja, täytyy kaikkien pesän osakkaiden hyväksyä muutos.
Hyväksyminen voidaan antaa siten, että joko kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat ilmoituksen tai
vaihtoehtoisesti antavat valtakirjan muutoksen ilmoittajalle.
Perukirjassa pesän ilmoittajaksi merkitty henkilö ei voi toimia verotusasioissa asianhoitajana elleivät muut kuolinpesän osakkaat
ole häntä siihen perunkirjoituksen yhteydessä (perukirjassa maininta) tai myöhemmin antamallaan valtakirjalla valtuuttaneet.
Verotus kuolinvuodelta
Henkilön kuolinvuoden verotus toimitetaan täysin samalla tavalla kuin jos henkilö itse olisi elänyt vuoden loppuun asti.
Tuloina verotetaan tulot, jotka henkilö sai verovuonna ennen kuolemaansa sekä tulot, jotka kuolinpesä sai kuolinvuonna
henkilön kuoleman jälkeen (esimerkiksi kuolinhetkellä maksamatta olevat palkat). Verotuksessa myönnetään samat vähennykset,
jotka olisi myönnetty, jos henkilö olisi elänyt verovuoden loppuun.
Jos esitäytetystä veroilmoituksesta puuttuu tuloja tai vähennyksiä tai tiedot ovat muuten virheellisiä,
esitäytetty veroilmoitus korjataan ja palautetaan verotoimistoon.
Kuolinpesän verotus kuolinvuoden jälkeen
Kuolinvuotta seuraavina vuosina kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena sen tuloista ja varoista.
Tuloja ja varoja ei siis jaeta osakkaiden tuloina ja varoina verotettavaksi. Itsenäisenä verovelvollisena verotettavan
kuolinpesän verotus on periaatteessa samanlaista kuin henkilön verotus. Ansiotulojen, esimerkiksi takautuvasti
maksettavien eläkkeiden, verotus on progressiivista (suuremmista tuloista menee suhteessa enemmän veroja).
Pääomatuloista menee veroa 28 % riippumatta tulojen määrästä.
Jos kuolinpesä harjoittaa elinkeinotoimintaa, elinkeinotoiminnan tulot ja varat jaetaan osakkaiden tuloiksi ja varoiksi
kuolinvuotta seuraavan neljännen vuoden alusta.
Kuolinpesän tarvitsee palauttaa esitäytetty veroilmoitus vain, jos siitä puuttuu tietoja tai tiedoissa on virheitä.
Jos kuolinpesällä on tuloja, esimerkiksi vuokratuloja, sen on palautettava esitäytetty veroilmoitus ja tarvittavat liitelomakkeet.
Milloin kuolinpesän veroilmoitus on annettava
Esitäytetty veroilmoitus palautetaan vain, jos siitä puuttuu tietoja tai tiedoissa on virheitä. Kuolinpesä palauttaa esitäytetyn
veroilmoituksensa toukokuussa, viimeistään lomakkeeseen merkittynä palautuspäivänä. Jos vainaja harjoitti elinkeinotoimintaa,
esitäytetty veroilmoitus palautetaan (jos lisäyksiä tai korjauksia) samaan aikaan elinkeinonharjoittajan veroilmoituksen kanssa.
Kuolinpesä voi saada veronpalautusta
Kuolinpesä voi saada veronpalautusta kuolinvuotta seuraavan vuoden joulukuussa, kun kuolinvuoden verotus on valmistunut.
Veronpalautuksen maksamista varten kuolinpesän pankkitiliä ei ole syytä lopettaa ennen kuin veronpalautus on maksettu tilille.
Jos pankkitili kuitenkin lopetetaan ennen mahdollisen palautuksen maksamista, niin tällöin verovirastolle on ilmoitettava
kuolinpesän valtuuttaman asianhoitajan tilinumero palautuksen maksamista varten.
Kuka vastaa kuolinpesän veroista
Kuolinpesän osakkaat vastaavat kuolinpesän veroista yhteisvastuullisesti.
Kuolinpesän osoitetietojen muuttaminen
Kuolinpesän osoitetietojen muuttaminen on tehtävä kirjallisesti verotoimistoon. Kaikkien pesän osakkaiden täytyy hyväksyä muutos.
Hyväksyminen voidaan antaa joko siten, että kaikki kuolinpesän osakkaat allekirjoittavat ilmoituksen tai siten,
että he antavat valtakirjan muutoksen ilmoittajalle.
Valtakirja jakamattoman kuolinpesän veroasioiden hoitamista varten
Kuolinpesän lakkaaminen
Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun pesän kaikki varat on jaettu perillisten kesken. Kuolinpesän lakkaaminen verohallinnossa
edellyttää, että perinnönjakosopimuksesta toimitetaan kopio verotoimistoon. Kuolinpesä saa esitäytetyn veroilmoituksen
vielä perinnönjakovuodesta. Pesän jaon jälkeen osakkaat ilmoittavat saamansa tulot ja varat omassa veroilmoituksessaan.
Jakamaton kuolinpesä, lesken asuminen ja oman asunnon luovutusvoitto
Jos kuolinpesä ennen osituksen toimittamista myy vainajan nimissä
olleen asunnon, luovutusvoitto ei ole osaksikaan
verovapaa pelkästään
sillä perusteella, että leski on käyttänyt asuntoa vakituisena
asuntonaan ja hänellä on avio-oikeus
vainajan omaisuuteen.
Kuolinpesän saama luovutusvoitto on verovapaa vain niiden perillisten
osuutta vastaavalta osin,
jotka ovat vainajan kuoleman jälkeen
käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan vähintään kahden vuoden
ajan.
Kiristynyttä kantaa sovelletaan 25.4.2005 jälkeen tapahtuneisiin
luovutuksiin.
Korkein hallinto-oikeus on antanut 25.4.2005 päätöksen 2005:25, joka
koskee jakamattoman kuolinpesän varoihin kuuluvan
asunnon luovutuksesta
saadun voiton verovapautta. Päätöksen mukaan
koska ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken kesken ei ollut
toimitettu ositusta ennen kuolleen puolison nimissä olleen
vakituisen
asunnon myyntiä, oman asunnon luovutusvoiton verovapaussäännöstä ei
voitu soveltaa lesken osalta,
vaikka hän oli asunut puolisonsa
omistamassa asunnossa yli kaksi vuotta tämän kuoleman jälkeen.
Tuloverolaki 48 § 1 mom. 1 k.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös poikkeaa viime vuosiin saakka
yleensä noudatetusta verotuskäytännöstä.
Jakamattoman kuolinpesän
saamasta asunnon luovutusvoitosta puolet on katsottu verovapaaksi
tuloksi, jos leski on
käyttänyt asuntoa vakituisena asuntonaan
vähintään kahden vuoden ajan ensiksi kuolleen puolison kuoleman
jälkeen ja
leskellä on ollut avio-oikeus kuolleen puolison
omaisuuteen. Osituksen toimittamista ennen asunnon myyntiä ei ole
edellytetty.
Myös Verohallituksen ohjeistus on ollut tämän kannan mukainen.
Henkilöverotuksen käsikirjassa, luku 6, luovutusvoitot,
on todettu,
että ”jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan asunnon myynnistä
saatavaa voittoa pidetään verovapaana
oman asunnon luovutusvoittona
vain niiden osakkaiden osuutta vastaavalta osalta, jotka ovat vainajan
kuoleman jälkeen
käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan
yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan.” Ohjeistuksessa ei
ole tehty
eroa avio-oikeuden perusteella pesän osakkaana olevan lesken
ja muiden osakkaiden välillä. Verohallituksen ohjeistuksessa
on
viitattu muun muassa keskusverolautakunnan julkaisemattomaan
ennakkotietopäätökseen 1989/313 (lainvoim.)
Tuossa tapauksessa
asuinkiinteistö oli yksin ensiksi kuolleen puolison nimissä. Leskellä
oli avio-oikeus ensiksi kuolleen
puolison omaisuuteen. Leski oli
käyttänyt kiinteistöä vakituisena asuntonaan ensiksi kuolleen
puolison kuoleman jälkeen
oman asunnon luovutusvoiton verovapauden
edellyttämän määräajan. Kuolinpesä myi asuinkiinteistön
toimittamatta sitä
ennen ositusta tai perinnönjakoa.
Keskusverolautakunta katsoi, että lesken osuutta vastaava osuus
kuolinpesän
saamasta asuinkiinteistön luovutusvoitosta oli verovapaata
tuloa.
KHO:n päätöksen 2005:25 johdosta verotuskäytäntöä on muutettava.
Jos kuolinpesä myy yksin vainajan nimissä olleen
asunnon, eikä
ositusta ole toimitettu ennen asunnon myyntiä, osakaan luovutusvoitosta
ei ole verovapaa pelkästään
sillä perusteella, että leskellä on
avio-oikeus vainajan omaisuuteen ja leski on käyttänyt asuntoa
vakituisena asuntonaan.
Käytäntö eri verovirastoissa ei ole ollut yhtenäinen tässä
asiassa. Osassa verovirastoista on noudatettu Korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevää kantaa jo aikaisemmin.
Ottaen huomioon verovelvollisten tasapuolisen kohtelun
periaatteen ja
asiasta antamansa ohjeistuksen Verohallitus katsoo, että Korkeimman
hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevää
kantaa tulisi soveltaa
luovutuksiin, jotka ovat tapahtuneet Korkeimman hallinto-oikeuden
päätöksen antamisen eli 25.4.2005 jälkeen.
KHO:n päätös ei muuta käytäntöä tilanteissa, joissa
- pesässä on ennen asunnon myyntiä toimitettu avioliittolain 98 §:n
mukainen määrämuotoinen ositus , jossa asunto tai osa siitä
on
jaettu leskelle. Leskelle jaetun omaisuuden luovutuksesta saatu voitto
verotetaan tällöin lesken tulona. Asunnon luovutusvoitto
on verovapaa,
jos tuloverolain 48 § 1 momentissa säädetyt omistusaikaa ja
asumisaikaa koskevat edellytykset täyttyvät.
Verotuksessa on lisäksi
otettava huomioon tuloverolain 48 §:n 3 momentin erityissäännös,
jonka mukaan lesken omistusaika
lasketaan ositussaantoa edeltäneestä
saannosta (yleensä siitä ajankohdasta, jolloin vainaja oli hankkinut
asunnon) ja asumisaika
siitä, kun leski alkoi käyttää asuntoa
vakituisena asuntonaan;
- leski myy omissa nimissään olleen asunnon . Luovutusvoitosta
verotetaan tällöin leskeä. Luovutusvoitto on verovapaa,
jos
tuloverolain 48 §:n 1 momentin mukaiset edellytykset täyttyvät lesken
osalta;
- leski on kuolinpesän osakas perillisasemansa perusteella. Leski voi
olla perillisen asemassa testamentin nojalla tai jos
vainajalta ei ole
jäänyt rintaperillisiä. Tällöin noudatetaan periaatetta, jonka
mukaan jakamattomaan kuolinpesään kuuluvan
asunnon myynnistä saatavaa
voittoa pidetään verovapaana oman asunnon luovutusvoittona niiden
perillisten osuutta vastaavalta
osalta, jotka ovat vainajan kuoleman
jälkeen käyttäneet asuntoa vakituisena asuntonaan vähintään kahden
vuoden ajan.
Siltä osin kuin leski osuus pesässä perustuu
tällaisessa tilanteessa avio-oikeuteen, sovelletaan KHO:n
päätöksestä ilmenevää kantaa.
Esimerkki. A kuolee. Häneltä jää oikeudenomistajina leski B ja
rintaperillinen C. A:n varallisuuteen kuuluu yksin hänen nimissään
ollut kiinteistö. Leski B:llä ei ole varoja tai velkoja. Leski B:llä
on avio-oikeus A:n omaisuuteen. Lisäksi A on tehnyt testamentin,
jonka
mukaan leski B saa omakseen puolet A:n omaisuuden säästöstä
osituksen toimittamisen jälkeen.
A:n kuolinpesä myy kiinteistön toimittamatta sitä ennen ositusta tai
perinnönjakoa. Leski B on käyttänyt kiinteistöä vakituisena
asuntonaan yli 2 vuoden ajan A:n kuoleman jälkeen. C ei ole asunut
kiinteistöllä A:n kuoleman jälkeen. Leski B:n osuus A:n
kuolinpesässä on avio-oikeuden nojalla ½ ja testamentin perusteella
¼. A:n kuolinpesän saamasta luovutusvoitosta on verovapaata ¼
(B:n
testamenttisaantoa vastaava osuus) ja veronalaista ¾ (B:n avio-oikeutta
vastaava osuus ½ ja C:n perintö-osuutta vastaava osuus ¼).
Lähde:
www.vero.fi
|